Sain kunnallisvaaleissa 2004 210 ääntä, joka on hyvä tulos ensikertalaiselle. Pääsin Vihreän liiton neljänneksi varavaltuutetuksi. Kiitokset kaikille äänestäjilleni!
Toimin varavaltuutettuna eli osallistun joihinkin valtuuston kokouksiin. Lisäksi osallistun valtuustoryhmän kokouksiin.
Olen siirtynyt keväällä 2007 opetuslautakunnan varapuheenjohtajaksi ja opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston jäseneksi. Vuosina 2005 - 2007 olin Turun joukkoliikennelautakunnan jäsen.
Voit ottaa minuun yhteyttä kaikissa Turun poliittisissa kysymyksissä. Parhaiten pystyn vaikuttamaan opetusasioihin. Lisäksi tunnen hyvin kaupunkisuunnittelu, liikenne - ja kulttuurikysymyksiä.
Keskustan saavutettavuuden kehittäminen Turun kokoisissa kaupungeissa (PDF 5,5 Mt)
Tietoa toriparkin vaikutuksista, pdf 1 mt
Toriparkin toteuttaminen on mahdotonta, koska yhden parkkipaikan hinta on 77 000 e/kpl hiljattain tehdyn kustannusarvion mukaan. Enimmillään esitetyt 1000 paikkaa maksaisivat siis noin 77 miljoonaa euroa. Se on 52 miljoonaa euroa enemmän kuin Louhen laajentaminen maksaisi. Hanketta ei voi toteuttaa yritysten eikä kaupungin voimin.
Yllä on linkki asiasta 2.6.2004 pitämääni esitelmään (PDF 1 mt)
Toripysäköinnin vastainen nettisivu
Jos kaupungilla ja yksityisilla on 77 miljoonaa euroa löysää rahaa keskustan kehittäiseen, sillä saisi:
- 1000 asukkaille ilmaista 77 000 e n 50 m2 asuntoa keskustaan
- 12 km pitkän pikaraitiotien, esimerkiksi Majakkaranta - Martti - Keskusta - Hämeenkatu - Kupittaa - Varissuo
(2km 9 Me hintaista keskustarataa + 10 km 5 Me hintaista esikaupunkirataa)
- 19,5 km kävelykatua hinnalla 4 Me/km.
- 77 km keskustapyouml;räteitä hinnalla 1 Me/km.
- Kaksinkertaistettua 7 vuotta 8 kuukautta joukkoliikenteen tarjonnan nykyisellä (10 Me/v) tukitasolla eli esimerkiksi laajennettua Turun tasoisen ja hintaisen joukkoliikenteen Kaarinaan, Lietoon, Raisioon ja Naantaliin
Mielipidekirjoitus asiasta TS 12.8.2005
Turun seudun mahdollisilla raitiolinjoilla: keskusakselilla Naantali – Raisio – Turku – Kaarina, lähiösuunnilla Kupittaa – Varissuo ja Runosmäki ja keskustasuunnilla Rautatieasema – Iso-Heikkilä – Satama ja Martti – Itäranta – Hirvensalo asukastiheys kävelyetäisyydellä on 2000 – 4000 asukasta linjakilometriä kohden – yhtä suuri kuin Pohjois-Amerikan ja Saksan menestyneillä pikaraitioteillä. Raitiotien varrella olisi tilaa 20 – 40 000 asukkaan kaupunkipuutaloille ja kymmenille tuhansille työ- ja opiskelupaikoille.
Pikaraitiotie kohentaisi joukkoliikenteen mukavuutta, säännöllisyyttä, nopeutta ja imagoa, joka lisäisi joukkoliikenteen käyttöä koko seudulla noin puolella. Se lisäisi Turun keskustan, lähikauppojen sekä Kaarinan, Naantalin ja Raision keskustojen vetovoimaa. Pikaraitiotien liikennöinti voidaan rahoittaa lipputuloilla ja investoinnit kiinteistöjen 5 – 10%:n arvonnousulla sekä täydennysrakentamisen säästöillä.
Koska Turun kävelykeskusta on liian suppea, suuret ketjut työntävät pienyrittäjät pois kävelykadulta. Kävelykeskustan ulkopuolella keskusta näivettyy autoliikenteen tilantarpeen ja melun takia. Kävelykeskustaa on laajennettava ja samalla on toteutettava keskustan pyörätieverkko. Eerikinkatu, Kauppiaskatu ja Humalistonkatu voidaan pikaraitiotietä rakennettaessa muuttaa raitiokävelykaduiksi.
Nykyiset pysäköintilaitokset ovat vajaakäytössä, joten keskustassa ei tarvita uusia pysäköintilaitoksia. Pikaraitiotien ja joukkoliikenteen työmatkalipun avulla pysäköintikapasiteettia voidaan vapauttaa työntekijöiltä asiakkaille. Toriparkin rakentaminen vaarantaisi torikaupan jatkuvuuden ja sen kustannukset johtaisivat torin ympäristön liikkeiden vuokratason ja hintojen jyrkkään nousuun.
Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa ehdotettiin koko seudun kattavaa pyörätieverkostoa, jonka pääreitit kulkisivat asunto- ja puistoalueiden läpi sivussa pääväyliltä. Pyöräteiden runkoverkon ja keskustan pyöräteiden toteuttamiseen tarvitaan rahoitusohjelma, jolla runkoverkon puutteet korjataan.
Turun kulttuurihistoriallinen ympäristö, Suomen suvaitsevaisin ilmapiiri,
edullinen asuminen, korkeakoulujen taidealan opetus ja tutkimus, aktiiviset
kulttuuritoimijat, edulliset toimintatilat kuten Jokikadun taiteilijakiinteistö
sekä keskustan sosiaaliset tilat kuten Aurajoki, Kauppatori ja Yliopistonkadun
kävelykatu vetävät puoleensa uutta luovia kulttuurialan ihmisiä
ja toimijoita.
Huolimatta tästä kehityksestä ja päätöksestä
hakea Euroopan kulttuuripääkaupungin arvoa vuodelle 2011, Turun kaupungin
kehittämispolitiikka ei säilytä kulttuuriperintöä,
edullisia kulttuuritiloja eikä luo uusia kohtaamispaikkoja.
Jotta Turku voi kovassa kilpailussa saada Euroopan kulttuuripääkaupungin statuksen ja siitä koituvat lisätyöpaikat ja vetovoimahyödyn, on kulttuuri otettava Turun strategian lähtökohdaksi. Aktiivisissa pienissä kulttuuriyhdistyksissä toimivat taiteilijat tekijät on kutsuttava ideoimaan Turun kulttuuripääkaupunkihakemusta. Turun kaupungin ristiriidat kulttuurin tekijöiden ja kulttuuriperinnön kanssa on ratkaistava – tai kulttuuripääkaupungin arvo menee Tampereelle, Lahteen tai Raumalle.
Korkeimman hallinto-oikeuden ja ympäristöministeriön periaatepäätökset
velvoittavat Turun suojelemaan asemakaavalla kulttuurihistoriallisesti ja arkkitehtonisesti
arvokkaat rakennukset.
Koska Turussa suojeltujen rakennusten arvo asuin- tai liiketiloina on korkeampi
kuin uusien tilojen, suojelusta ei synny kaupungille korvausvelvoitteita.
Turun kaupungin historiallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaat kiinteistöt, joista pääosa on vuokrattu taiteilijoille, kulttuurilaitoksille ja pienyrittäjille, tulee siirtää perustettavalle Turun kulttuuriperintösäätiölle, joka vuokraa tiloja kiinteistöjen todellisiin ylläpitokuluihin ja korjauskuluihin perustuvalla vuokratasolla. Säätiölle siirrettäväksi soveltuvat Pinella, Jokikadun taiteilijatalo, Tähtitorni, Ylioppilasteatteri, Titanik, Linnateatterin kiinteistö, Turun vanhat raitiovaunuhallit sekä Turun kulttuurikeskus. Säätiö voisi huolehtia kulttuuriperintöön kuuluvista laitteista, kuten Aurajoen nostureista, Föristä tai museoraitiovaunuista. Rakennetun kulttuuriperinnön asiantuntijoiden hoitamana säätiö voi hoitaa kulttuuriperintörakennuksia Tilalaitosta edullisemmin.
Suuret yhtenäiset luonnonpuistot ovat tärkeitä sekä ulkoilulle että luonnon tuntemukselle. Suomalaiset haluavat asua lähellä luontoa. Aurajoen, Raisionjoen ja Vähäjoen laaksopuistot sekä lähiöiden väliset suuret metsäpuistot ovat Turun olennainen vetovoimatekijä. Kaupunkirakenteen laajeneminen uhkaa nyt Kuninkojan – Metsäkylän – Mälikkälän metsäpuistoa ja Hirvensalon puistometsiä.
En kannata Suur-Turkua, naapurikaupungit toteuttavat palvelut ja demokratian hyvin. Sen sijaan on lisättävä ylikunnallista yhteistyötä kaavoituksessa ja joukkoliikenteessä sekä Varissuo – Littoisten kaltaisilla raja-alueilla myös palveluissa. Kuntien yhdistämisen todennäköisin seuraus on kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien väheneminen sekä pienten keskusten taantuminen.
Rakentavaa seutuyhteistyötä voitaisiin tehdä laajentamalla Turun yhteistariffi seudun ydinalueelle: Kaarinaan, Lietoon, Raisioon ja Naantaliin. Valtion ja kuntien nykyisin seutuliikenteelle maksama tuki matkaa kohden on 0,2 – 0,35 e/matka – samaa luokkaa kuin Turun yhteistariffissa. Koska lipun hinta matkustajalle on korkeampi ja palvelutaso huonompi, joukkoliikennettä käytetään Turkua vähemmän.
Turun on kaavoituksessa luovuttava kaupunkirakenteen laajentamisesta ja painotettava täydennysrakentamista. Nykyisen katuinfrastruktuurin korjausvaje on 120 miljoonaa euroa ja palveluinfrastruktuurin – koulujen, päiväkotien, nuorisotalojen, terveyskeskusten ja kirjastojen – korjausvaje samaa luokkaa. 10 000 asukkaan sijoittaminen täydennysrakentamiskohteisiin säästää kaupungin kuluja noin 150 miljoonaa euroa.
Kaupunkirakentamisen laajentumista ei voida maksaa Hirvensalon tai Satavan uusien asukkaiden maksamilla maksuilla, kiinteistö- tai tuloveroilla, vaan muun kaupungin asukkaat maksavat laajentumisen kustannukset. Täydennysrakentaminen voidaan toteuttaa Portsan ja Nummenmäen kaltaisina kaupunkimaisina pientaloalueina, joiden viihtyvyys ja palvelutaso ovat korkeampia kuin talopaketti-hajarakentamisen. Kaupunkipuutaloalueet houkuttelisivat asukkaita ja työpaikkoja Turkuun.
Turun maantieteellinen asema on Suomessa syrjäinen, mutta Itämerellä keskeinen. Turku voi elää vain jos se on Suomen portti lounaaseen, kohti Skandinaviaa, Baltiaa ja Keski-Eurooppaa.
Turun yliopisto, Åbo Akademi, Turun Kauppakorkeakoulu ja Turun Ammattikorkeakoulu ovat kansainvälisestikin poikkeuksellisen vahva osaamiskeskittymä erityisesti taiteen ja kulttuurin sekä biotieteiden alalla. Korkeakoulut ovat se väylä, jonka kautta voimme kehittää kansainvälisen tason huippuosaamista Turussa ja houkutella kansainvälisiä huippuosaajia Turkuun. Ulkomaisille opiskelijoille ja tutkijoille on annettava mahdollisuus kotiutua Turkuun.
Turku on ainoa Suomen junalauttasatama ja ainoa satama, jossa on laivajunaliikennettä. Jos junaliikenteen tariffi vastaisi todellisia kustannuksia, maksaisi sekä matkustajien että tavaran kuljettaminen Turusta muualle Suomeen noin 20 – 40% maantierahdin, bussin tai yksityisautoilun kustannuksista. Tämän vuoksi Turun on vaadittava rautatieliikenteen avaamista muille liikennöitsijöille kuin VR:lle sekä Turku – Tampere ja Turku – Helsinki – ratojen kapasiteetin lisäämistä sekä uutta rataa Rauman – Porin suuntaan. Nämä toimenpiteet mahdollistaisivat paikallisjunaliikenteen käynnistämisen ja Tampereen junayhteyksien parantaminen.
Jos minut valitaan Turun kaupunginvaltuustoon, pyrin kehittämään Turkua pienenä eurooppalaisena suurkaupunkina, pohjoisen Itämeren todellisen keskuksena.